Astangajoogaa

Olen joogaillut pian pari vuotta. Millään muulla en ole saanut tanssijana ja talikoitsijana rikkomaa selkääni kuntoon. Alle puolen vuoden harjoittelu tuotti tulosta..nooh, onhan se pitkä aika. Mutta jos vertaan sitä juoksuharjoittelun aloitukseen, vasta toisena vuotena saatoin todeta, että juokseminen on ihan kivaa.

Fyysisyys on astangajoogassa hieno haaste. Päälläseisontaa minuutti kaksi, voi mikä autuas olo sen jälkeen! Liikkuvuus ja lihaskunto kasvavat kummasti. Tai paikkaa navettahommista ylijääneen energiatyhjiön.

Astangajooga perustuu ikivanhaan intialaisen harjoitteeseen, jossa näin minun vaatimattomalla tasolla keskitytään hengittämiseen.( Oikeat guruthan pääsevät nirvanaan, mutta sitä en nyt haikaile.)Joka kerta toistetaan sama asanasarja, samassa järjestyksessä. Uusia asanoita eli asentosarjoja lisätään harjoituksen loppuun.

Oikeasti liikkeet suositellaan tehtäväksi aamulla (klo 5), mutta muukin ajankohta käy. Viikon tauko alkaa olla jo liikaa, silloin täytyy aloittaa lyhyemmällä sarjalla alusta. Viime kesänä, aktiivisimmillani, tein harjoitteen viidesti viikossa. Aikaa tuhraantui tunti, nyt harjoitukseen menee puolitoista. Joskus oikein tuntee miten selkäranka asettuu paikoilleen. Kasvanutkin olen puoli senttiä, tai sitten se on mittavirhe.

Haastavinta, minulle, on harjoituksen aikana ajatusten tyhjentäminen. Koska pää on kuin sirkus, oli aluksi vaikeaa olla seuraamatta omia assosiaatioita ja polttavia kysymyksiä. Ja niin, hiljaakin pitää olla tuo aika ja hengittää vain nenän kautta. Joogini sanoi niskaseisonnan parantavan laulunääntä..jään sitä odottelemaan. Siihen asti OOOOMMMM.. ja tätäkin irvistelen vähän Lumiukko ’on the rocks’-musikaalissa.

Varmuuden vuoksi otin selvää myös Intiaan lentävistä yhtiöistä ja lentohinnoista. Aivan mahdollista, joskus. Minullahan ei ole harrastuksia, minulla on vain intohimoja.

Jätä kommentti

css.php